Unelias kokki Anna haastoi minut tässä taannoin kertomaan aamupalarutiineistani tekstin ja kuvien kera. Haasteeseen vastaaminen on hieman venähtänyt ihan siitä syystä, että viikolla olen ollut kiireinen ja viikonloppuisin paljon poissa kotoa. Räpsäilin kuvia kuitenkin useampana aamuna ja tässäpä tätä nyt olisi. Haaste kuului näin:

-kerro tyypillisestä aamupalastasi
-lisää vähintään kolme aamuihisi liittyvää kuvaa
-voit myös kertoa esimerkiksi mieleenpainuvimman aamiaisesi ikinä, mitä et ainakaan halua löytää aamupalapöydästäsi jne...
-haasta kolme ihmistä kertomaan heidän aamuistaan

Mitään hirveän jännittävää tai mielenkiintoista postausta tästä ei ole tulossa, sillä minun aamupalani ovat ehkä tavanomaisempaakin tavanomaisempia. Aamiaiseni on oikeastaan koko elämäni ajan koostunut leivästä, hedelmistä tai jogurtista. Puuroa en ole koskaan oikein oppinut syömään. Vielä joskus kouluaikoina en ollut aamupalaihmisiä laisinkaan: nukuin mieluummin kymmenen minuuttia pidempään kuin käytin sen ajan aamupalan tekemiseen ja syömiseen. Nykyisin en kyllä koskaanikinä lähtisi liikenteeseen ilman aamiaista. Nälkä tulee heräämisen jälkeen hyvin pian, ja nälkäisenä puolestaan olen äkäinen enkä jaksa keskittyä mihinkään. Aamupala on siis aivan ehdottoman tärkeä osaa päivääni.

Aamuni alkaa aina ja poikkeuksetta kupillisella mustaa kahvia. Heräämisen jälkeen kävelen suorinta tietä keittiöön ja kahvinkeittimen luo. Kahvia litkiessä luetaan tietenkin päivän lehteä. Tosin täytyy myöntää, että usein tulen kipposeni kanssa tietokoneelle lukemaan lehtiä ja muita nettisivuja. Tässä vaiheessa en vielä syö mitään, sillä minun täytyy ensin saada herätä kahvin voimin, ennen kuin siirryn muihin aamurutiineihin. Kahvikupposten määrä on aina vakio: en koskaan juo yhtä kuppia enempään, toisesta tulisi jo huono olo. Ja ehdottoman tärkeää on myös se, että kahvi on nimenomaan mustaa. Esim. maitokahvia en osaa juoda yhtään.

Kahvin jälkeen siirryn yleensä muihin aamurutiineihin, ja vasta viimeiseksi ennen lähtöä syön aamupalan. Leipä on aika tavallinen vaihtoehto. Leivän täytyy olla ruista, ja päällä on lähes poikkeuksetta juustoa ja rehuja. Joskus voi myös olla kalkkunaleikettä tai keitettyä kananmunaa. Aamupalaleipä maistuu muuten jostain syystä ihan käsittämättömän hyvältä; sama leipä ei enää iltapäivällä maistu yhtään samalta!

Leivän lisäksi syön aina yhden hedelmän. Yleisimpiä hedelmiä ovat omena, kiivi, viinirypäleet ja erinäiset sesonkihedelmät, kuten esim. viime aikoina appelsiini. Ja ei, normiaamuina en asettele aamiaistani ihan yhtä antaumuksella kuin tässä olen tehnyt :D

Kaikista yksinkertaisin aamiaiseni näyttää tältä. Valitettavasti minulla on vieläkin sellaisia aamuja, jolloin aamupala ei kertakaikkisesti vaan maistu. Yleensä tämä liittyy aikaiseen heräämiseen. Tuollaisina aamuina en pysty syömään leipää tai mitään muutakaan vähänkään tuhdimpaa, vaan syön mieluummin jotain mikä menee helpommin alas. Jogurtti on tällainen, ja jogurtin kanssa syön vielä hedelmän. Bulgarian jogurtti on suurta herkkuani, mutta tykkään myös maustamattomasta viilistä sekä turkkilaisesta jogurtista - kunhan on vain maustamatonta siis. Mysliä tai muita vastaavia en huoli jogurttini sekaan, tykkään siitä eniten sellaisenaan.

Arkiaamujen aamupalat nojautuvat hyvin pitkälti pinttyneisiin rutiineihin. Viikonloppuisin puolestaan on sitten kiva tehdä ja syödä aamiaista pidemmän kaavan mukaan, herätä ilman herätyskelloa ja puuhastella ihan rauhassa. Silloin voi tehdä aamiaiseksi vaikkapa munakasta, leipoa sämpylöitä tai puristaa itse mehua appelsiineista. Nuorempana melkeinpä vihasin aamuja, mutta nykyisin olen oppinut nauttimaan hitaista aamuista ja sellaisesta kiireettömästä aamupuuhastelusta. Ideaalinen aamuni onkin joku hidas ja löysä sunnuntaiaamu, jolloin aurinko paistaa ja aamupala syödään sängyssä lehtiä lueskellen.

Aika moni on jo tämän haasteen tehnyt, mutta jos joku ei vielä ole, niin napatkaapas haaste tästä. Muiden aamutouhuiluja on ihan mukava päästä kurkkimaan :)