Sain Hannalta sopasta tällaisen tunnustuksen, kiitos vaan kovasti sinne suuntaan! Tunnustus sisältää seuraavanlaisen haasteen:
Kun tämän palkinnon saa niin täytyy tehdä seuraavat 7 kohtaa:
Kiitä sitä jolta sait tunnustuksen
Kopioi kuva ja liitä blogiisi
Laita linkki keneltä sait tunnustuksen
Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä
Anna tunnustus seitsemälle
Linkitä nämä blogissasi
Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta
1. Olin vielä viisi vuotta sitten aivan totaalisen, säälittävän ja nolottavan uusavuton keittiössä. Elin nuudeleilla, kalapuikoilla ja valmispastoilla, kunnes sitten päätin hankkiutua keittiötraumastani eroon ja alkaa opetella tekemään ihan oikeaa ruokaa. Riemu olikin rajaton, kun duunailin elämäni ensimmäiset makaronilaatikot ja lasagnet ja huomasin, että ruuanlaitto onkin loppujen lopuksi hirvittävän simppeli juttu!
2. Leipomishommissa olen vieläkin aika toivoton tapaus. Kyllä nyt piirakat ja sämpylät ynnä muut menee, mutta jos jotain yhtään monimutkaisempaa joutuu tekemään, niin tuskanhiki nousee kyllä jo pelkästä ajatuksesta pintaan. Tämän vuoden aikana olen onnistunut mokaamaan mm. mokkapalat :S välillä ihan melkein hävettää, että tällaisen leipomistumpelon annetaan vielä pitää omaa ruoka-aiheista blogia!
3. Tykkään opiskelusta ihan kamalasti ja olen ainakin tähän astisen työkokemukseni perusteella vakaasti sitä mieltä, että opiskelu on paljon mielekkäämpää kuin työssäkäynti. Yliopistolla hengaan kuudetta vuotta ja ihan suoraan sanottuna harmittaa, että kohta sieltä joutuu pois. Gradun kirjoittaminen on myös mielestäni suurimmaksi osaksi mielettömän kivaa!
4. Omaan ihan käsittämättömän huonon matikkapään. Yksinkertaisetkin laskutoimitukset joutuu suorittamaan sormia apuna käyttäen.
5. Kävelen tai pyöräilen joka paikkaan. En omista ajokorttia ja varsinkin nyt pääkaupungissa asuessa on ollut totuttelemista siihen, että joka paikkaan pitäisi olevinaan mennä metrolla tai ratikalla tms. Jos matkaa on kolme kilometriä tai alle, mun mielestä voi aivan hyvin mennä kävellen.
6. Tykkään jollain tosi kierolla tavalla syksystä ja talvesta, siitä että on pimeää ja vähän kylmääkin. Kevättä inhoan ja koen sen jokseenkin ahdistavana vuodenaikana.
7. Rakastan oikeastaan kaikkea ruokaan littyvää; sen tekemistä, syömistä, ruokakaupassa käyntiä, ostoslistan kirjoittelua, reseptien keräilyä, aterioiden suunnittelua, ruuasta puhumista, ruoka-aiheisia blogeja, tv-sarjoja, lehtiä ja kirjoja.. Hullua ehkä, mutta onneksi on tämä ruokablogimaailma, joka on osoittanut etten ole lajissani suinkaan ainoa! ;)
Haaste on käynyt jo varsin monella, ja nyt piti ihan miettiä kenellä tämä ei olisi vielä käynyt.. Tiedän etteivät kaikki tällaisia tykkää tehdä, mutta kokeillaan pistää haaste eteenpäin seuraaville blogeille:
1. Garam Masala
2. Herkkuja ruokapöytään
3. Ihanat tomaatit
4. Kokkia viinissä
5. Päivän annos
6. Tuu nyt jo, ketsuppi!
7. Unelias kokki
Tällaiset "tunnustukset" ovat tosi kivoja, on kiva tutustua siihen, kuka näitä juttuja kirjoittelee :) Ja tässä myös huomaa sen, kuinka pieleen menevät ne ajatukset siitä, millaiseksi sinut olen kuvitellut :D
Kiitos siitä, että muistutit minua, että opiskelu on oikeasti aika huippujuttu, etenkin, kun opiskelee sitä, mistä tykkää ja on ylipäätään pääsyt opiskelemaan haluamaansa alaa. :) Tapanani on valitella koko ajan stressiä ja kiirettä (mitä toki on olemassakin), mutta tämä sinun paljastus sai taas tajuamaan, että oikeastaan opiskelu on kivaa ja todellakin kivempaa kun työt. Tai ainakin sellaiset työt, jotka eivät alaan liity. Itse en valitettavavasti voi edes kesätyönä tehdä oman alan töitä :/
Ja minä olen samanlainen, pyöräily ja kävely kunniaan! Itse inhoan esimerkiksi metroa ja ratikkaa, joten monesti luonnollisempi vaihtoehto on hyötyliikkua. Tosin täytyy myöntää, että täällä pääkaupungissa hyötyliikuttua paljon vähemmän kun kotipuolessa...
Tulipas tarinaa :D Kivaa viikon jatkoa sinulle!
Aino: juu, minäkin tykkään uteliaana ihmisenä siitä, että pääsee tällaisten juttujen kautta tuntemaan kanssabloggaajia edes vähän sieltä 'pinnan alta' :) heh, nyt kyllä alkoi vähän jopa hirvittää että millaisen kuvan nämä tunnustukset nyt antoivat :D
Ja niinhän se aina vähän tuppaa olemaan, että asioita oppii arvostamaan vasta kun ne on menettämässä. Olen minäkin purnannut opiskelu-urani aikana vaikka kuinka paljon, mutta nyt kun kohta täytyisi valmistua, tajuaakin kuinka ainutlaatusita aikaa opiskeluaika on loppujen lopuksi ollut. Töissä ehtii kyllä sitten olla koko loppuelämänsä, opiskeluaika on hirveän lyhyt vaihe siihen suhteutettuna :)
Joo, ja mullakin tulee kyllä kieltämättä vähemmän harrastettua hyötyliikuntaa Helsingissä kuin muualla asuessani. Metroa olen sentäs oppinut käyttämään, ratikoiden kanssa olen vielä ihan hukassa.. Mutta niin kauan kun omat jalat tai polkupyörä toimii, suosin niitä :)